Oi mikä ihana ilta!

JEE! Näin huusin hyväntuulisena eräänä kirkkaana aamuna autoillessani Porin sittarin ympyrässä matkalla varaosapuljuun. Se tuntui aidolta! Olin ihan pilvilinnoissa! Tätä olen toistellut päivästä toiseen. Tunne oli samankaltainen kuin muumipeikolla kun se liitelee pilvellä pitkin taivaita tai no miksei Nipsulla, joka ny on sentää mun all time feivoritti! Tän olon saattelemana on soinut ihan aiheeseen sopivia biisejä mm  Black-Wonderfull Life  tai Louis Armstrong - What A Worderfull World. Ihme jos ei kohta pyöri leffa Elämä On Ihanaa tai joku yltiöpäinen romanticpätkä. Miksipäs se elämä sitten on niin ihanaa? Jotkut sanoo että kun sen oikein oivaltaa niin onha se ihanaa kun taas Beatles sanoo että All You Need Is  Love. Tina Turner vois heittää vastaväitteen  Whats Love Got to do with it? Mun tapauksessa varmaa Beatles on enemmän oikeessa. Voiskohan ihanasta elämästä rakentaa vastaavanlaisen reseptin kuin vaikkapa Runebergin tortusta syystä että söin sellaisen tänään. Tämän sitten joku kätevä kokki esittelisi telkkarissa naama messingillä. Olin rohkee ja kopsasin netin syövereistä listan, jossa käsitellään ihanaa elämää monesta näkökulmasta. Täytyypä katsoa peiliin!

1. Tosissaan olo 
2. Rinnalla olo (ei samaa kuin yhdessä tekeminen) 
3. Huumori, nauru ja hulluttelu 
4. Empatia 
5. Anteeksianto ja anteeksipyyntö 
6. KIITOS 
7. Keskustelu ja ristiriitojen läpipuhuminen 
8. Joku yhteinen harrastus 
9. Sydämen äänen kuuntelu 
10.Todellinen kuuntelu 
11.Sataprosenttinen läsnäolo puheltaessa 
12.Romantiikka 
13.Ruusunosto omalle vaimolle 
14.Huulipunaus omalle miehelle 
15.Vastoinkäymisten hyväksyminen

Koulussa kaikki loppuu! Valmistumiseen voisin laskea tunteja. Mersu on kohta kasassa ja yskimässä olemassaoloaan. Kamalaa.  Säälin sen omistajan ilmettä kun hän saa laskun varaosista! Se on nimittäin niellyt pienen ihmisen suuren omaisuuden. Taitaa olla pinkka kunnossa. 

Leikin tänään barbershoppia(sellainen elokuvakin taitaa olla) jo toisen kerran kun  leikkasin pypen hiukset malliin SA Int. Parturointi o aika sosiaalinen tilanne. Kai se on luontaista höpistä siin tilanteessa. Ainakin huomasin näin. Tai jos ei puhu mitään niin ainakin naurattaa. 

Olen haikaillut omaan Rollaan usbitikkupaikalla varustettua autoradiota. Haikailen sen perään ehkä eniten. Muutaman kerran oon jo melkeen ostanut laitteen mutta ain vedän pakkia viimeistään kassalla. Se ois ehkä kätevin autossa ku cd-levyt naarmuuntuu. Ainoo kriteeri että se ois halpa ja nopee. Ikin ei mee yks yhtee. Miks tää o ny näi vaikeeta?! Vois melkee nauraaa :D

Lupauduin lähtemään Viron reissulle Tampesterin hurjien kanssa. Se olisi ihan eka kerta kun mä uskaltaudun tallatumaan Eestiin hoodeille. Vois melkeen jo etukäteen laulaa Juicen kanssa kilpaa Eesti Eesti kaipaan sinne jo ny niin perkeleesti mutta katsotaan ny ensin rauhassa. Ilman kommelluksia tästä reissusta tuskin selvitään mutta toivottavasti sentään ehjänä säilyisi. MISSÄ ON MUN PASSI!?!  

Olen nyt niin väsynyt iloinen ja hullaantunut. Kinossa ois ollu tänään Jippu. En sit lähtenytkä. Tiedetään. Monet vihaa sitä räväköiden kommentointien takia tai  eroottisesta mikkitelineen ahdistelusta mutta mä puolustelen sitä silti. Kaksi ihan loisteliasta keikkaa jotka oon nähnyt Porin Jazzkadulla perättäisinä vuosina ilmaiskonserttina. Ei siksi että se ois ilmaista vaan sen tulkinta oli vaan niin hajottava elämys jonka ny muistaa ties kuinka ja kauan! Huomennakin keikkaa pukkaa. Lady Escape ja Penniless oisi Montussa. Hyvää musiikkia tarjolla. Mietintämyssy päähän ja Raggarssin Elämän Valttikortit soimaan!

Sitä sun tätä. Enimmäkseen sitä.

Tadaa. Viikko vilahti vikkelään. Koulu loppuu pian. Päättötodistuksen saan vasta kun olen fiksannut kuntoon koululla makaavan vaivaisen mersuvanhuksen, joka pissaa punaista öljyä alleen ja kärsii monista muistakin vanhuuden vaivoista. Pari viikkoa vielä ja sitten olen tiedoton. Hukassa. Työtön. Kristallipalloni on varsin sumuinen. Eletään sitten hetkessä. Pieni jännitysmomentti ei tee hallaa. 

Typerää suunnitella asioita ihan liian pitkälle etukäteen. Kun ei ole suurempia odotuksia täyttyy olemattomat odotukset moninkertaisesti ja näin on useammin hauskaa. Parhaat fiilarit yleensä tulee ihan vahingossa ja sponttaanisti tapahtuvista asioista. Näin omalla kohdallani. Olen joutunut moniin ihmeellisiin tilanteisiin ihan vahingossa ja näin myös tavannut monen sorttisia hienoja ja persoonallisia ihmisiä. Pienistä asioista pitää muistaa aina iloita. Tämän kun vaan aina paskimmillakin hetkillä muistais niin eiköhän se elämä hymyilisi aina! Small things done with great love will change the world sanoi mamma Teresa. 

Vloppuna juoppokuskin virkani aiheutti suunnattoman halun saada yöpiirakkaa. Paras yöpiirakka löytyikin hintaan 2.40e Toejoen ympyrägrilliltä. Vastoin yleistä tapaani menin himon vallassa ostamaan tätä kuuluisuutta. Makuelämyshän siitä tuli ja varsinkin kun hintalaatusuhde oli kohdallaan. Suositukset osuivat siis kohdalleen. Pervo piirakka. 

Hiippailin hautuumaan lävitse kävelyreissulla ja lueskelin hautakivistä vanhoja nimiä. Nimiä joista heijastui aika ennen tietokoneita ja blogeja. Karmivinta oli ehdottomasti hautakivi jossa oli sukunimeni mutta ei muuta raapustusta. Puistattaa ihan. Ihastelin myös Harjavallan vanhaa kirkkorakennusta kellotorneineen ja ikkunaruutuineen. Kuukkarista löytää myös hienoja vanhoja puutaloja niin ja tietysti Vanhasta Raumasta. 

Euroviisuissa minua nauratti Remun Planeetta kappaleen esitys ja kaikenlisäksi siitä tippui suora lippu finaaliin. Remu on äijä teki se sit mitä vaan! Hurriganes on suuri meriitti. Klassikko. Wikipedian mukaan 2009  julkaistaan levy nimeltä Remu Goes Rock'n Tango. Voin vaan kuvitella millaista tulkintaa tästä löytyy. Mikään ei silti vedä vertoja Vesamatti Loirin nykyiselle lähes puheenomaiselle tulkinnalle vanhoista kappaleista. Hah. Herkkää ehkä. Helppoa rahaa varmaan konkarille. Vanhat pamput o vedossa. Pointsit siitä tietty.Varpunen jouluaamuna o herkint ikin! :)  

Rakas villi pikkusiskoni on kelpo parturi. Ainakin kaverini sai makeat naurut vasta leikatusta potastani mallia Beatles. Ihan oikeassa parturissa sietäisi joskus käydä. Pääasia että porukka nauraa :)  

Pistetääs piste tälle paskalle hetkeksi ja illan toivotumpiin voitas heittää räsähtävä rakkauslaulu esittäjänä Korroosio - Hei Hei!

Elämää ei sen enempää

Terve blogi. Uskalsimpas alkaa kirjoittaa tähän jotain omaksi ilokseni. Tuskailen mitä tähän kehtaisi kirjoittaa kun kaikki tätä pääsevät lukemaan. Eikai tässä auta kainostella kun kerran näin pitkälle pääsin. Olen ollut aina huono kirjoittamaan mutta harjoitus tekee ehkä siedettävän. 

Huomasin tuossa talviloman lopussa loistavan jutun. Nimittäin sain kokemuksen jonkunlaisesta elämänhallinnantunteesta. Tämän tunteen saavuttaa tekemällä pieniä ihan tuiki tavallisia askareita kuten siivousta ja pyykinpesua. Kämppä kun tuoksuu mäntysuovalta tulee siitä väksinkin kiva olo. 

Huomasin olevani jonkun sortin yllytyshullu. En ymmärrä miksi herkästi pihi luonteeni petti minut baarissa ja rahapussissa olevista kuiteista päätellen olin jotain tarjonnut. Join hienoja drinksuja ja hölötin ääneen pari vuosikymmentä vanha Adidaspaita päällä. Hienoja hetkiä silti koin jahka pääsin kotiin.  Soitin Leeviä lp:ltä. Koin varmasti täydellisimmän Leevihetken mallia 2009. 

Tampereellekin tuli ylläripikavisiitti vloppuna. Sorruin ostamaan omaan naisten mallin Corollaan kaksi sarjaa aluvanteita. Taidan olla varsinainen Sulo Vilen ku halvalla saa ni pitäähä sitä hakea. Hauskaa oli Timon luona kun naurettiin kaikkea mahdollista. Harmillisena yksityiskohtana kävi niin että ajettiin autolla kalliin navigaattorin yli. Tutustuin myös Tampereen  2 huonetta ja keittiö raittiusolohuoneeseen. Paikka oli täynnä onnellisia parisuhdeveijareita ja tietysti minä. Tämä paikka ei ehkä ole lonelyriderin mielimesta mutta hyvät vibat jäi silti. Kuin ihmeen kaupalla selvisin kotiin kaikesta tästä seikkailusta. 

Jotain pientä elämästäni vielä. Alkaa olemaan tasan vuosi siitä kun erosin pitkästä suhteesta. Tästä kaikesta on jäänyt hyvät muistot eikä harmita tippaakaan. Tuntuu hyvältä. Paljon siitä oppi ja paljon jäi oppimatta. Onneksi sitä oppii virheistään. Paitsi tietty se että olen polttanut käteni takan luukkuun monituisia kertoja tai lyönyt ottani autotallin rautaan useasti. Ei sitä vaan aina tajua. Rakkaudesta sitä oppii helpommin. Joku sano että jätetyksi tuleminen on pahempaa ku kuolema. Se on.