Kaikki virtaa.

Surkeuksien päivä! Rakas pappani nukahti ja lähti vehreemmille maille. Ei hän enää heränny uudestaa vaikka toivoin. En nää enää sitä vanhaa tuttua näkyä kun käyn mummulassa. Pappa makaamassa telkkarin eessä tutussa asennossa täyttäen terävästi ristikoita kieli poskella. Vanha ränsistynyt ja kulunut sohvakangas saa varmaan vihdoin väistyä. Pappa ain kertoi "kyllä tämä soffa kestää sen mitä minäkin".  Pahalta tuntu ku kävin suulissa ja kävelin papan valkosen Saabin ohitte. Tippa valahti väkisinki. Mietin pappani viimeisiä sanoja. Mielestäni kuulin hänen kertovan miten petitoverin sänkyyn vierailija oli tuonut näytille hiiriä. No tämä jäi mieleen. Toivotin edellisiltana papalle hyvää matkaa. No ainakin kerkesin tämän sanomaan. Kunnioitettavat likimain 85vuotta hän kerkesi tallaamaan maanpintaa. Maata viljellen ja elämän perusarvoja kunnioittaen. Hyvää matkaa.